Penguinin kirjallisuusautomaatti

Milloin luit viimeksi kirjaa junassa?

Kuvittele istuvasi hiljaisessa junavaunussa, jossa ainoat äänet ovat junan kolke kiskoilla ja silloin tällöin kuuluva paperin kahina sivuja käännettäessä.

Jos olet matkustanut junalla viime aikoina, tiedät, kuinka epätodennäköiseltä tämä näkymä vaikuttaa. Digitaalisen maailman tunkeutuessa lähes kaikille elämämme osa-alueille on vaikea kuvitella, etteivät junat aina olleet täynnä soivien puhelinten ääniä ja ihmisiä, jotka huutavat puhelimeen tullakseen kuulluiksi yleisen hälyn yli, tai matkustajia, jotka käyttävät työmatkansa suosikkisarjansa katsomiseen – ilman kuulokkeita.

Tämä ei kuitenkaan ole lannistanut Penguin Random Housea, joka on yhteistyössä Exeter UNESCO City of Literaturen ja Great Western Railwayn kanssa asentanut kirjallisuusautomaatin Exeter St David’s Stationille. Työmatkalaiset voivat valita useista nimikkeistä, ja automaatissa saatavilla oleva kirjavalikoima vaihtuu säännöllisesti.

Asennus ei kuitenkaan ole sattumanvarainen (sanaleikki tarkoitettu), sillä juuri tällä asemalla vuonna 1934 kustantaja Allen Lane huomasi markkinoilla olevan aukon hyville ja edullisille kirjoille. Nähtyään, kuinka heikko matkustajille tuolloin tarjolla ollut lukemisto oli, hän perusti Penguin Booksin vielä saman vuoden aikana. Kustantamo julkaisi monia klassikkoteoksia sekä uusia kirjoja, kaikki edullisina ja helposti mukana kulkevina pokkareina.

Exeter St David’sin aseman automaatti on tällä hetkellä Penguin Random Housen ainoa kirjallisuusautomaatti (vaikka toinen on suunnitteilla paikkaan, jota ei ole vielä paljastettu), mutta se ei suinkaan ole ensimmäinen. Penguin asensi alun perin kirjallisuusautomaatin Charing Crossin asemalle vuonna 1937, vaikka paikalliset kirjakauppiaat eivät tuolloin suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Nykyään kirjakauppoja on kuitenkin suhteellisen vähän ja harvakseltaan, ja voidaan ajatella, että kaikki, mikä kannustaa ihmisiä tarttumaan hetkeksi kirjaan puhelimen sijaan, saattaa näyttäytyä nykypäivän kirjakaupoille myönteisenä asiana.

Viime vuosina on vallinnut odotus, että olemme kaikki yhteydessä ja tavoitettavissa näennäisesti kaikkina vuorokauden aikoina. Kun matkustamme junalla työn vuoksi, meitä saatetaan painostaa käyttämään matka-aika sähköpostien tarkistamiseen tai raporttien lukemiseen; sosiaaliseen tilaisuuteen matkustaessamme kulutamme matka-ajan yleensä puhelinta katsellen. Katseemme hakeutuu pienille digitaalisille näytöille, mutta kun lopulta nostamme katseemme, tuntuuko meistä, että aika tuli käytettyä hyvin? Entä jos antaisimmekin silmillemme tauon elektroniikasta ja tekisimme sen sijaan jotain muuta?

Miksi digitaalisesta maailmasta kannattaa välillä irrottautua

Mintelin uusi raportti on tunnistanut hyperväsymykseksi kutsutun ilmiön. Sen taustalla on ”useista eri lähteistä tulevien uutisten vyöry yhdistettynä arjen kasvavaan stressiin, mikä vaikuttaa kuluttajiin merkittävästi aiheuttaen epävarmuutta, stressiä, taloudellisia ongelmia ja suuria muutoksia elämässä.”

Mintel Trends, APAC -yksikön johtaja Matthew Crabbe sanoo: ”Seuraavien viiden vuoden aikana brändien odotetaan asettavan rajoja tietotulvan hallitsemiseksi ja käynnistävän aloitteita, joiden avulla kuluttajat voivat muodostaa terveitä yhteyksiä teknologiaan, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyviin resursseihin.” [1]

Ota pokkari käteen

Junamatka tarjoaa ihanteellisen tilaisuuden irrottautua laitteista. Jos maisemien katselu ikkunasta ei houkuttele, mikset siis tarttuisi kirjaan? Lukemisesta, vaikka vain muutaman minuutin ajan, voi olla merkittävää hyötyä. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että jo kuuden minuutin lukeminen voi vähentää stressiä jopa 68 prosenttia [2]. Lisäksi monet tutkimukset osoittavat, että painetun kirjan lukemisesta on digikirjoihin verrattuna enemmän hyötyä: se on silmille miellyttävämpää ja auttaa ymmärtämään luettua tietoa paremmin.

Kirjan lukeminen voi myös:

parantaa unen laatua, mikä edistää aivojen terveyttä
vähentää masennusta. Erityisesti kaunokirjallisuuden on havaittu olevan tietokirjallisuutta tehokkaampaa masennuksen hallinnassa, sillä se vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja lisää empatiaa
laajentaa tietämystä ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta tutustuttamalla meidät erilaisiin näkökulmiin ja kokemuksiin
alentaa verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä – kirjan lukemisen vaikutus kehoon muistuttaa meditaation vaikutusta
helpottaa nukahtamista rentouttamalla kehoa ja mieltä
vähentää stressiä tarjoamalla pakopaikan huolista, edes hetkeksi; kaunokirjallisuus on tässä erityisen tehokasta, sillä se antaa meidän astua toiseen maailmaan.
laajentaa sanavarastoa ja parantaa kielen ymmärtämistä tutustuttamalla meidät uusiin sanoihin ja ilmauksiin – ja ilmeisesti kirjan lukeminen on tässä suhteessa paljon tehokkaampaa kuin muunlaisen lukumateriaalin lukeminen.
pidentää keskittymiskykyä ja parantaa tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja tuottavuutta.

Vaikka sinulla ei siis olisikaan kirjallisuusautomaattia paikallisella rautatieasemallasi, pakkaa mukaan pokkari ja anna itsellesi lupa irrottautua digitaalisesta maailmasta – vaikka vain kuudeksi minuutiksi.