Paperittoman luokkahuoneen vaarat

Viime vuosina teknologia on mullistanut monia koulutuksen osa-alueita ja tuonut käyttöön nerokkaita uusia opetusmenetelmiä, jotka ovat tarjonneet opiskelijoille yksinkertaisia ja tehokkaita opiskeluvälineitä. Monet niistä ovat mullistaneet luokkahuoneen, mutta mikään ei ole vielä päässyt lähellekään vaatimattoman kynän ja paperin korvaamista.

Kirjat ovat jo pitkään symboloineet oppimista ja koulutusta, ja luokkahuonetta on vaikea kuvitella ilman niitä. Joissakin oppilaitoksissa perinteiset paperikirjat ovat kuitenkin jääneet taka-alalle, kun taas e-lukulaitteet ja tabletit ovat nousseet etualalle. Tässä siirtymässä ei ole otettu huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan digitaalista kuilua.

Vaikka jotkut uskovat uusien laitteiden sitouttavan lapset paremmin, painettujen kirjojen hyödyt oppimisen näkökulmasta ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden sähköisten vastineiden.

Eivätkä kyse ole vain kirjoista – monet koulut käyttävät aikataulujen ja läksyjen laatimiseen sovelluksia ja ohjelmistoja. Joillekin tämä on tervetullut askel ajan mukana, mutta voivatko ne korvata fyysisen opiskelupäiväkirjan?

Tarkastellaanpa joitakin syitä siihen, miksi perinteisistä paperipohjaisista menetelmistä ei pitäisi luopua, sekä sitä, miten painetut kirjat voivat toimia yhdessä teknologian kanssa, jotta koulutuksesta saadaan kattavampaa ja monipuolisempaa.

Muisti ja keskittymiskyky

Olennainen osa oppimisprosessia on, että opiskelijat omaksuvat tiedon ja muistavat sen. Saadun tiedon painaminen mieleen on ensiarvoisen tärkeää, ja jotkin oppimismenetelmät toimivat tässä paremmin kuin toiset. Tämä puhuu vahvasti painetun kirjan puolesta, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että paperilta lukeminen parantaa ymmärtämistä, tiedon säilymistä muistissa ja keskittymiskykyä.

Tutkimuksessa, jonka toteutti 200 kasvatustieteen, lukemisen ja lukutaidon tutkijaa osana COST Action E-READ (Evolution of Reading in the Age of Digitisation) -aloitetta, tarkasteltiin 54 tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksiin osallistui yhteensä yli 170 000 henkilöä 19 maasta, ja niiden perusteella ymmärtäminen oli huomattavasti parempaa paperilta lukevilla opiskelijoilla kuin e-lukulaitteelta tai näytöltä lukevilla verrokeilla. Ero oli erityisen huomattava silloin, kun lukijalla oli aikapaineita.

Nämä tulokset korostuivat erityisesti alakouluikäisillä oppilailla. Lapset muistivat huomattavasti todennäköisemmin painetusta kirjasta lukemansa tarinan yksityiskohdat kuin e-lukulaitteelta lukemansa. Laitteelta lukeminen johti usein siihen, että lasten huomio kiinnittyi itse laitteeseen ja sitoutuminen tekstiin jäi vähäisemmäksi.

Järjestelmällisyys

Ymmärtäminen ja tiedon säilyminen muistissa ovat molemmat koulutuksen kannalta ratkaisevan tärkeitä, ja on selvää, että painettu teksti vie voiton näissä tekijöissä.

Toinen järjestelmällisen koulutuksen olennainen prosessi on organisointi. Opiskelijan elämä on paljon helpompaa, kun hän pystyy järjestämään asiansa, ja järjestelmällinen opiskelija varmasti hyötyy opinnoistaan.

Nykyään monet oppilaitokset käyttävät lukuisia sovelluksia, joissa opiskelija voi järjestää aikataulunsa, arviointinsa ja viestintänsä. Nämä työkalut voivat olla joillekin korvaamattomia, mutta tehtävän kirjoittaminen käsin muistiin ei ainoastaan auta opiskelijaa muistamaan sen, vaan antaa myös onnistumisen tunteen, kun tehtävän voi suorittamisen jälkeen merkitä tehdyksi.

Fyysinen päiväkirja auttaa opiskelijaa myös hahmottamaan tulevan viikon, suunnittelemaan etukäteen ja pysymään järjestelmällisenä nopeasti ja tehokkaasti.

Resurssit

Paperilta lukemisella ja kirjoittamisella on selviä koulutuksellisia hyötyjä. Tämä on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. On kuitenkin vielä yksi hyöty, joka ei juuri tieteellistä näyttöä kaipaa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kynät ja paperi ovat edullisia, yksinkertaisia ja helposti saatavilla. Akkujen kestosta, internetyhteydestä tai ohjelmistopäivityksistä ei tarvitse huolehtia.

Monia opettajia huolestuttaa paperittomassa opetuksessa se, että se vaatii enemmän resursseja. Opiskelijoilla on oltava laitteen käyttömahdollisuus, mutta heidän on myös voitava käyttää internetiä, ladata laite ja tallentaa tietoa siihen. Koulu voi ehkä huolehtia näistä tekijöistä, mutta läksyjen kohdalla on oletettava, että opiskelijalla on kotona käytettävissään kaikki tämä. Näin ei tietenkään ole kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Kirjoitusvälineet, kuten kynät, lyijykynät ja vihkot, ovat helposti kaikkien saatavilla ja huomattavasti edullisempia.

* * *

Markkinoilla olevista lukuisista laitteista huolimatta painettua tekstiä ja paperia ei ole koskaan korvattu. Teknologia kehittyy uskomattoman nopeasti, ja koulutusala on täyttynyt hyödyllisistä työkaluista ja sovelluksista. Mikään niistä ei kuitenkaan ole päässyt lähellekään painetun tekstin ja paperin täydellistä korvaamista oppimisvälineenä.

Sähköinen oppiminen voi toimia rinnakkain perinteisempien painettujen menetelmien kanssa, ja ne voivat täydentää toisiaan. Niitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää toistensa korvikkeina, jos halutaan varmistaa monipuolinen ja tehokas lähestymistapa oppimiseen.

Painettu teksti ja paperi pitävät edelleen pintansa, mikä osoittaa tällaisen klassisen välineen voiman. Kirja on ollut koulutuksen symboli satojen vuosien ajan, eikä kaikkien uusien sähköisten työkalujen jatkuvasta käyttöönotosta huolimatta näytä siltä, että tämä muuttuisi lähiaikoina.

Lähteet:

• COST Action E-READ (Evolution of Reading in the Age of Digitisation): https://ereadcost.eu/
• Stavanger Declaration (concluding document of the research): https://ereadcost.eu/stavanger-declaration/
• Intergraf statements promoting the research: https://www.intergraf.eu/image/the-future-of-reading