Paluu koulutukseen – oppiminen paperilta

Kun opiskelijat valmistautuvat muuttamaan pois kotoa aloittaakseen opinnot korkeakoulussa tai yliopistossa, tarkastelemme painetuista oppikirjoista oppimisen hyötyjä.

Juuri nyt vanhemmat ympäri maata kiertävät IKEA:n käytäviä ja etsivät lapselleen täydellistä aterinsettiä tai sopivaa tyynyä tämän valmistautuessa muuttamaan pois kotoa opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Perheiden autot täyttyvät puolikkaan kodin verran tavaroista ja vaatteista, jotka ovat valmiina uuteen elämään uusien ystävien, läpi yön kestävien juhlien ja jatkuvien Deliveroo-tilausten parissa. Ai niin, ja opiskelua varten.

Kun uuden elämän alkuhuuma laantuu, opiskelijoiden on pohdittava, miten he järjestävät opiskelunsa – miten he tekevät muistiinpanoja luennoilla tai oppitunneilla, miten he jäsentelevät muistiinpanonsa ja lopulta, miten he kertaavat tentteihin. Monet kuuntelevat edessään olevaa luennoitsijaa kannettavan tietokoneen ääressä sormet näppäimistön yllä, kun taas toisilla on käytössään vain yksinkertainen A4-kokoinen lehtiö ja kuulakärkikynä.

Jokaisella opiskelijalla on omat mieltymyksensä, ja paperin käytöllä on useita ympäristöhyötyjä, mutta kumpi menetelmä todella edistää oppimista paremmin?

Stimuloiva kokemus

Norwegian University of Science and Technology -yliopiston kahden psykologian tutkijan aiemmin tänä vuonna julkaisemassa tutkimuksessa päädyttiin vahvasti paperin kannalle. Tutkijat pyysivät 36 opiskelijaa kirjoittamaan muistiin satunnaisesti valittuja sanoja Pictionary-pelistä samalla, kun heidän päähänsä oli kiinnitetty monimutkainen anturijärjestelmä.

Tutkijat halusivat selvittää, liittyikö käsin kirjoittamiseen vai näppäimistöllä kirjoittamiseen enemmän yhteyksiä aivojen Two Sides -puoliskojen välillä – mikä korreloi oppimisen ja muistin kanssa. He havaitsivat, että ”aina kun käsinkirjoitusliikkeet sisällytetään oppimisstrategiaan, suurempi osa aivoista aktivoituu, mikä johtaa monimutkaisempien hermoverkkoyhteyksien muodostumiseen.”

Tämä tieteellinen osoitus Paperipohjainen oppimisen opetuksellisesta arvosta liittyy joukkoon muita tutkimusraportteja, jotka osoittavat myönteisen yhteyden painetun tekstin lukemisen sekä paremman ymmärtämisen, lukutaidon ja muistin säilymisen välillä. Opiskelijalle merkittävä etu on myös se, että paperilta lukiessa tai muistiinpanoja tehdessä häiriötekijöitä on vähemmän ja paperi tarjoaa kaivatun tauon digitaalisesta maailmasta.

Elinikäinen oppiminen paperilta

Kaikki paperin näyttöihin verrattuna tarjoamat edut eivät tietenkään rajoitu vain opiskelijoihin. Monet yritykset alkavat ymmärtää pelkästään paperia hyödyntävien kokousten hyödyt, sillä näyttöjen puuttuminen lisää osallistumista ja keskittymistä. Suurin ero voidaan kuitenkin saada aikaan koulutuksessa tarjoamalla opiskelijoille paperia, jolle he voivat kirjoittaa ja jolta oppia, iästä riippumatta.

”Katsomme, että lasten on jo varhaisesta iästä lähtien saatava koulussa osallistua käsinkirjoitusharjoituksiin, jotta voidaan luoda hermostolliset yhteysmallit, jotka tarjoavat aivoille parhaat mahdolliset olosuhteet oppimiselle”, norjalaistutkimuksessa todetaan. ”Vaikka käsinkirjoituksen harjoittelu koulussa on elintärkeää, on myös tärkeää pysyä jatkuvasti kehittyvän teknologian mukana. Siksi sekä opettajien että opiskelijoiden tulisi olla tietoisia siitä, millä menetelmällä on paras oppimisvaikutus missäkin tilanteessa, esimerkiksi luentomuistiinpanoja tehdessä tai esseetä kirjoitettaessa.”

Niinpä uuden paistinpannun, vedenkeittimen ja parasetamolipakkauksen lisäksi opiskelijan hankintalistalle kannattaa lisätä tasainen paperivarasto.

Norwegian University of Science and Technology -yliopiston tutkimuksen voi lukea osoitteessa: frontiersin.org\/journals\/psychology\/articles\/10.3389\/fpsyg.2023.1219945\/full