Lautapelit: Miten paperipohjainen harrastus on kokenut uuden nousun

Lautapelit ovat kokeneet eräänlaisen uuden nousun viime vuosina. Itse asiassa vuonna 2019 julkaistiin yli 4 500 uutta peliä – tarkoitetaan tässä analogisia, ei digitaalisia – kun vastaava luku oli vain 595 vuonna 1980, digitaaliaikaa edeltäneinä huumaavina aikoina.[1]

Ennen kuin syvennymme tämän varsin merkittävän renessanssin syihin ja taustoihin, katsotaanpa ensin lautapelien historiaa.

Lautapelien lyhyt historia

Muinaiset egyptiläiset pelasivat lautapelejä jo noin 5 000 vuotta sitten. Kuningatar Nefertarin haudan seinällä on kuvia, joissa hän pelaa senetiä, joka oli tuolloin suosittu peli, kun taas kuningas Tutankhamun haudattiin viiden pelilaatikon kanssa.[2]

Vuosisatojen kuluessa pelit ovat kehittyneet ja mukautuneet eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Jotkut nykyisin pelaamistamme peleistä juontavat juurensa muinaisista kulttuureista.

Shakin varhaisin muoto juontaa juurensa intialaiseen strategiapeliin nimeltä chaturanga, joka oli olemassa noin vuonna 600 jKr., vaikka sen alkuperä saattaakin olla paljon vanhempi.[3] Itä-Aasiassa suositun Go-lautapelin uskotaan olleen pelattuna Kiinassa jo toisella vuosituhannella eKr.[4]

Backgammon sai alkunsa 6. vuosisadan Iranissa, kun taas Nine Men’s Morris (tunnetaan myös nimellä Merrills), joka oli suosittu keskiajalla Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa, juontaa juurensa jo roomalaisaikaan. Yhä suosittu lastenpeli ”käärmeet ja tikkaat” juontaa juurensa 16. vuosisadan Intiaan.[5]

Teollisen vallankumouksen aikaisen Britannian koulutuksen kehittyessä ajatus opettavasta leikistä tuli suosituksi. Lautapelit, jotka vaativat yhteistyötä sekä kriittistä ja strategista ajattelua, saivat yhä enemmän suosiota, vaikka ne olivatkin varmaankin vain varakkaiden ulottuvilla.

Ensimmäinen kaupallisesti tuotettu lautapeli oli englantilaisen George Foxin vuonna 1800 valmistama Mansion of Happiness.[5] Myöhemmin Ludo-nimellä tunnettu peli perustui intialaiseen Pachisi-peliin. Mansion of Happinessin ensimmäisessä painoksessa käytettiin kuparipiirroksia ja vesivärimaalauksia. [6] Myöhemmät painokset painettiin litografisesti, ja tätä menetelmää käytetään edelleen lautapelien massatuotannossa.

Paperin ja kartongin merkitys lautapelien valmistuksessa

Lautapelien valmistus on toinen esimerkki paperin monipuolisuudesta – ja kestävyydestä – materiaalina. On mielenkiintoista, että pahvilaatikon uskotaan tulleen ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1817 Saksassa valmistetussa lautapelissä, jonka nimi oli ”The Game of Besieging”.[7] Pelissä on myös kartongista valmistettu pelilauta, jota koristavat käsinväritetyt etsaukset.

Varhaiset pelilaudat valmistettiin puusta tai kivestä tai jopa kaivettiin maahan; painotekniikan yleistyessä ja pahvin kehittyessä – jota tuolloin pidettiin paksuna, pellava- tai puuvillakuituja sisältävänä paperina – pelien tuotanto kaupallisessa mittakaavassa tuli mahdolliseksi.

Nykyäänkin paperi ja pahvi ovat edelleen lautapelien valmistuksessa käytettyjä päämateriaaleja, sillä niitä on saatavilla lukuisina eri paksuuksina, painoina ja kokoina; ne ovat helposti painettavissa; niitä on helppo leikata, taittaa ja taivuttaa; ja ne ovat kestäviä ja ympäristöystävällisiä.

Lautapelien pakkaukset voivat olla pelkistettyjä ja yksinkertaisia, lapsille suunnattuja kirkkaanvärisiä tai aikuisille tarkoitettuja ja ylellisiä, riippuen pelin hinnasta ja luonteesta.

Kun lautapelit säilytetään kuivassa paikassa – ei liian kuumassa eikä liian kylmässä – ne kestävät vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Miksi uusia pelejä on niin paljon?

Klassiset lautapelit, joiden parissa monet meistä ovat kasvaneet – Monopoly, Scrabble, Cluedo, Trivial Pursuit ja Risk – ovat edelleen erittäin suosittuja. Vuonna 2022 Monopolyn osuus[8] maailmanlaajuisesta lautapelimarkkinasta oli lähes 32 %, mikä johtuu todennäköisesti suurelta osin siitä, että peliä on helppo räätälöidä eri kohderyhmille.

Tämän artikkelin alussa mainitsemamme lautapelien renessanssi johtuu kuitenkin suurelta osin itsenäisten lautapelien yleistymisestä, joista monet on rahoitettu lautapelien harrastajien toimesta esimerkiksi Kickstarterin kaltaisten alustojen kautta. Tällä tavalla rahoitettuja suosittuja pelejä ovat muun muassa Exploding Kittens, Gloomhaven ja The Witcher.[9]

Myös painotekniikan kehitys mahdollistaa uusien nimikkeiden määrän kasvun. Perinteinen painatus, kuten litografia, käsittää lukuisia tuotantovaiheita, jotka voivat olla aikaa vieviä ja kalliita. Siksi se soveltuu hyvin massatuotantoon.

Digitaalinen painatus puolestaan – aivan kuten suuri toimistotulostin – vaatii vain digitaalisen kuvan lataamisen tietokoneelle, minkä jälkeen voidaan tulostaa jopa yksi kappale. Tämä tarkoittaa, että pelejä voidaan tulostaa tilauksesta, joten kopioita ei tarvitse tulostaa etukäteen ja varastoida suuriin varastoihin myyntiä odottamaan. Se tarkoittaa myös, että jopa yksityishenkilöt voivat teettää oman lautapelinsä!

Lautapelien pelaaminen on sosiaalinen kokemus

Useimpien ihmisten kokemus lautapelien pelaamisesta liittyy todennäköisesti kotiympäristöön, usein jouluna. Se on loistava tapa tuoda eri sukupolvet yhteen ja pitää hauskaa – ja huomata, että Pauline-tädillä on todella armoton kilpailuhenki.

Nykyään lautapelien pelaaminen ei kuitenkaan enää rajoitu pelkästään kotiin. Pelaaminen on kasvava sosiaalinen ilmiö, ja ympäriinsä syntyy kahviloita, klubeja ja paikallisia pelikauppoja, jotka tarjoavat paikan tavata ystäviä, solmia uusia ystävyyssuhteita ja vuokrata lautapelin pelattavaksi samalla kun nauttii kahvia ja jotain syötävää. Se on loistava tapa kokeilla sekä uudempia että perinteisempiä pelejä.

Onko sinulla idea omasta lautapelistä?

Nopea internet-haku hakusanalla ”tulosta oma lautapeli” paljastaa lukuisia painotaloja ja lautapelien valmistukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka tarjoavat räätälöityjä painopalveluita yksityishenkilöille, jotka haluavat tilata yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja.

Lautapelien kierrätys

Vaikka useimmat meistä säilyttävät lautapelejä vuosien ajan, ne voivat toisinaan vaurioitua tai niistä voi kadota osia, jolloin pelaaminen ei enää ole mahdollista. Kun peli on tässä vaiheessa, kaikki paperiset osat, kuten pelikortit, ohjeet, pelilauta ja laatikko, voidaan erottaa muista materiaaleista ja laittaa kadunvarteen sijoitettavaan paperin kierrätysastiaan.

Osta kestävästi

Kun ostat uuden lautapelin, varmista, että pakkauksessa on FSC- tai PEFC-logo, joka osoittaa, että tuotannossa käytetty paperi on peräisin kestävästä lähteestä.