Hyvä COP vai huono COP?

COP26 oli yhdistelmä historiallisia sopimuksia ja viime hetken neuvotteluja. Mutta mikä oli lopputulos? 

Lokakuun 31. päivänä COP26:n avajaisseremoniassa Glasgow’n SEC-keskukseen kokoontuneille maailman johtajille, poliitikoille, kuninkaallisten perheiden jäsenille, toimitusjohtajille, ilmastoasiantuntijoille, neuvottelijoille ja virkamiehille esitettiin elokuva. Neliminuuttinen video nimeltä ”Earth to COP” koostui silminnäkijämateriaalista luonnonkatastrofeista eri puolilta maailmaa – Ugandan tulvista Australian metsäpaloihin. Järkyttävät videoklipit vaihtuivat hetkeksi kuviin luonnon kauneudesta, ennen kuin palattiin jälleen tuhon keskelle.

Kaksi viikkoa myöhemmin areenalla vallinnut varovainen optimismi oli vaihtunut pettymykseksi, kun Glasgow’n sopimuksen sanamuotoa koskeneet viime hetken neuvottelut johtivat siihen, että kivihiilen käytön ”phasing out” eli asteittainen lopettaminen vaihtui muotoon ”phasing down” eli asteittainen vähentäminen. Kaiken kaikkiaan päästövähennyksiä koskevat sitoumukset jäivät tavoitteesta, joka vaaditaan lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen, ja vaikka joillakin alueilla edistystä epäilemättä saavutettiin, monista tuntui, ettei se riittänyt.

Entä hyvät uutiset?

Yleisestä pessimistisestä tunnelmasta huolimatta kaksiviikkoisten neuvottelujen aikana nähtiin muutamia valopilkkuja. Metaanikaasusta solmittiin sopimus, jossa 105 maata sitoutui vähentämään merkittävästi tämän voimakkaan kasvihuonekaasun päästöjä. Lisäksi vihreän rahoituksen alalla yli 450 pankkia, joiden hallinnoitavana on 130 biljoonaa dollaria, sitoutui tukemaan puhdasta teknologiaa ja siirtämään rahaa pois fossiilisia polttoaineita polttavilta teollisuudenaloilta.

Ehkä kiinnostavin sopimus oli kuitenkin ”Glasgow Leaders’ Declaration on Forest and Land Use”. Tämän historiallisen julistuksen allekirjoitti yli 130 maata, niiden joukossa Kiina, Yhdysvallat ja ennen kaikkea Brasilia. Julistuksen tavoitteena on pysäyttää metsäkato maailmanlaajuisesti ja kääntää sen suunta seuraavan vuosikymmenen aikana. Sopimus sisältää 5,3 miljardia puntaa uutta yksityistä rahoitusta ja 8,75 miljardia puntaa julkista rahoitusta, jolla ennallistetaan heikentyneitä maa-alueita, tuetaan alkuperäiskansoja, suojellaan metsiä ja torjutaan maastopalojen aiheuttamia tuhoja.

Metsäkadon arvioidaan aiheuttavan lähes neljänneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Metsiä raivataan pääasiassa maatalouden tarpeisiin, kuten palmuöljyn ja soijan tuotantoon sekä karjan ruokintaan. World Resources Instituten (WRI) mukaan trooppinen metsäkato olisi maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, jos se olisi valtio. Vielä tärkeämpää on, että maailman metsät poistavat ilmakehästä vuosittain yli 7,6 miljardia tonnia hiiltä, mikä vastaa noin 20:tä prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä (Nature, 2021).

”Ilman trooppisiin metsiin puuttumista ei ole mahdollista saavuttaa nettonollapäästöjä”, sanoi Bangorin yliopiston luonnonsuojelututkija Julia Jones National Geographicille. ”Siksi on erittäin tärkeää, että kaikki kokoontuvat yhteen ja tarttuvat tähän asiaan heti konferenssin alussa niin, että pöydän ääressä on näin paljon ihmisiä.”

Vuoteen 2022

Vaikka tutkijat ja ilmastoaktivistit saattavat olla turhautuneita COP26:ssa koettuun edistyksen puutteeseen, tapahtuma on tarjonnut pohjan, jolle voidaan rakentaa, kun maat palaavat neuvottelupöytään ensi vuonna täsmentämään päätöksiään ja vahvistamaan sitoumuksiaan päästöjen vähentämiseksi. Siihen asti meidän tulisi juhlistaa saavutuksia ja jatkaa paino- ja paperiteollisuuden luontaisen kestävyyden korostamista.

Lähteet:

theguardian.com/commentisfree/2021/nov/15/cop-26-agreement-victories-global-economy-climate-crisis

nature.com/articles/s41558-020-00976-6

nationalgeographic.com/environment/article/will-the-cop26-global-deforestation-pledge-save-forests

newscientist.com/article/2295810-cop26-105-countries-pledge-to-cut-methane-emissions-by-30-per-cent

theguardian.com/environment/2021/nov/13/cop26-countries-agree-to-accept-imperfect-climate-agreement