Halloween 2024: henkien juhlaa

Henkien juhlaa: Halloweenin lähestyessä tutustumme siihen, miten eri kulttuurit kunnioittavat kummituksia, pyhimyksiä ja henkiä.

Mitä Halloween merkitsee sinulle? Jos olet Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, siihen liittyy todennäköisesti pukeutuminen 31^. lokakuuta ja talosta taloon kiertäminen karkkia tai kepposia pyytäen.

Vaikka juhlasta on tullut yhä kaupallisempi, pukeutumis- ja ovelta ovelle kiertämisen perinne ei ole kovin kaukana juhlan kelttiläisistä pakanallisista juurista. Tuolloin hengille vietiin ruoka- ja juomauhreja tulevien satojen suojelemiseksi.

Vainajien kunnioittamiseen liittyviä samankaltaisia juhlia järjestetään ympäri maailmaa, ja lähes kaikki niistä ajoittuvat pohjoisen pallonpuoliskon syksykuukausille. Useimpiin kuuluu ruoka olennaisena osana juhlintaa, ja monissa käytetään myös paperia, mikä kiinnostaa meitä aina Love Paper -sivustolla. Tutustumme alla joihinkin eri juhliin ja paperin käyttöön niissä, mutta aloitamme tarkastelemalla Halloweenia ja sen alkuperää hieman lähemmin.

Halloween

Viime vuosina Halloween – All Hallows’ Eve -juhlan lyhennys – on vaikuttanut kasvattaneen suosiotaan monissa maissa ympäri maailmaa. Monet siihen liittyvistä tavoista, kuten pukeutuminen, kurpitsojen kaivertaminen ja karkki tai kepponen, yhdistetään usein Yhdysvaltoihin, jossa Halloweenia juhlitaan innokkaasti. Siksi voi tulla yllätyksenä, että monet näistä perinteistä juontavat juurensa eurooppalaiseen kansanperinteeseen ja perinteisiin.

Halloweenin juuret ovat muinaisessa kelttiläisessä Samhain-juhlassa (lausutaan sah-win), jota vietettiin marraskuun 1. päivän tienoilla syksyn vaihtuessa talveksi. Uskottiin, että tähän vuodenaikaan tämän maailman ja tuonpuoleisen välinen raja on ohuimmillaan, minkä ansiosta henget voivat siirtyä tähän maailmaan ja vierailla vanhoissa kodeissaan tavallista helpommin. Ihmiset veivät hengille ruoka- ja juomauhreja lepytelläkseen niitä ja käyttivät ulos lähtiessään naamioita sulautuakseen vaeltavien sielujen joukkoon.

800-luvulla kristillinen kirkko sulautti Samhainin ja monet sen perinteistä osaksi kaikkien pyhien päivää (1. marraskuuta), jolloin kunnioitetaan pyhimyksiä ja marttyyreja, sekä kaikkien vainajien päivää (2. marraskuuta), jolloin vainajia muistellaan.

Vaikka moni saattaa pitää kurpitsojen kaivertamista amerikkalaisena perinteenä, Jack o’ lanterns -lyhdyt ovat itse asiassa irlantilaista alkuperää. Tarinan mukaan Jack-niminen mies ”kirottiin vaeltamaan ikuisesti ympäri maata mukanaan vain palava hiili (kaiverretun nauriin sisällä) valaisemassa tietä rangaistuksena siitä, että hän yritti huijata paholaista.” [1]. Kurpitsojen kaivertamisen uskotaan alkaneen Amerikassa, kun Isosta-Britanniasta ja Irlannista saapuneet siirtolaiset havaitsivat, että Pohjois-Amerikasta peräisin olevia kurpitsoja oli helpompi kaivertaa kuin perinteisesti käytettyjä punajuuria.

Karkki tai kepponen ei myöskään ole uusi ilmiö. Sen uskotaan juontavan juurensa keskiajan kelttiläiseen Britanniaan, jossa köyhät kiersivät juuri ennen kaikkien vainajien päivää ovelta ovelle pyytämässä ruokaa vastineeksi siitä, että he rukoilisivat talon edesmenneiden sukulaisten puolesta.

Vaikka paperi ei ehkä kuulu perinteisiin Halloween-juhliin, se sopii erinomaisesti kestävien ja aavemaisten koristeiden valmistamiseen (artikkelin lopusta löydät linkit Halloween-aiheisiin paperiaskarteluihimme).

Obon-festivaali

Obon on perinteinen buddhalainen juhla, jota vietetään Japanissa ja suuressa osassa Itä-Aasiaa. Tämä 500 vuotta vanha juhla kestää vuosittain kolme päivää, yleensä elokuussa, ja sillä muistetaan esi-isiä, joiden uskotaan palaavan tuolloin kotiin tapaamaan sukulaisiaan. Perheet valmistavat juhla-aterioita, siivoavat ja koristelevat sukulaistensa hautoja sekä ripustavat paperilyhtyjä ulos ohjaamaan henget kotiin. Obonin lopuksi kelluvia paperilyhtyjä lasketaan jokiin, järviin ja meriin ohjaamaan henget takaisin omaan maailmaansa.

El DÍa de los Muertos

El DÍa de los Muertos (vainajien päivä) on koko Latinalaisessa Amerikassa, mutta kenties tunnetuimmin Meksikossa vietettävä juhla. Siinä yhdistyvät muinainen atsteekkien jumalatar Mictecacihuatlia (tunnetaan myös nimellä vainajien valtijatar) juhlistanut festivaali ja espanjalaisten 1500-luvulla alueelle tuoma kristillinen oppi.

Sitä vietetään yleensä kahden päivän ajan: kaikkien pyhien päivänä 1. marraskuuta ja kaikkien vainajien päivänä 2. marraskuuta. Siinä missä Halloweeniin yhdistetään usein pelko, vainajien päivässä on kyse elämästä ja elävistä iloitsemisesta sekä edesmenneiden esi-isien kunnioittamisesta. Itse tehdyt alttarit koristellaan runsailla värikkäillä esineillä, kuten kynttilöillä ja edesmenneiden valokuvilla, ja niiden äärelle tuodaan ruoka- ja juomauhreja henget tervetulleiksi toivottamaan. Kukka-asetelmat ovat tärkeä osa juhlaa, ja niiden lyhyt elinikä symboloi elämän lyhytkestoisuutta.

Energiaa ja iloa symboloivat taidokkaasti leikatut, värikkäät paperiviirit, jotka tunnetaan nimellä papel picado ja joilla koristellaan taloja ja katuja. Lisäksi erikokoiset paperimassasta tehdyt luurangot ja pääkallot koristellaan näyttävästi ja asetetaan esille kaupungeissa ja kylissä.

Chuseok

Kahdeksannen kuukalenterikuukauden 15. päivänä (yleensä syys- tai lokakuussa) vietettävä Chuseok, jonka nimi tarkoittaa syysiltaa, on korealainen juhla, jonka uskotaan juontavan juurensa 2 000 vuoden taakse. Sekä Pohjois- että Etelä-Koreassa vietettävä juhla on omistettu sadonkorjuulle ja esi-isien kunnioittamiselle.

Etelä-Koreassa ihmiset palaavat Chuseokin aikaan kotiseuduilleen tapaamaan perhettään ja osoittamaan kunnioitusta esi-isiensä hengille. Obon-festivaalin ja vainajien päivän tavoin Chuseokin aamuna haudat käydään katsomassa ja siivoamassa, ja esi-isille annetaan ruokaa, juomaa ja satoa. Kodit koristellaan värikkäillä paperilyhdyillä, ja naapurit kokoontuvat esittämään perinteisiä tansseja täysikuun alla.

Hungry Ghost Festival

Kiinassa ja monilla muilla Itä-Aasian alueilla vietettävä Hungry Ghost on perinteinen buddhalainen ja taolainen juhla, jossa yhdistyvät Halloweenin tavoin hauskuus ja pelko. Se perustuu uskomukseen, että seitsemännen kuukalenterikuukauden 15^. yönä helvetin portit avautuvat ja pahantahtoiset henget, jotka eivät kuoltuaan saaneet rituaaliseremoniaa, pääsevät vaeltamaan vuorokaudeksi maan päälle etsimään ruokaa ja lohtua. Kaikki ei kuitenkaan ole synkkää, sillä myös hyväntahtoiset henget palaavat. Niiden kunnioittamiseksi poltetaan joss-paperia ja suitsukkeita, ja kun perheet istuutuvat aterialle, hengille jätetään tyhjiä paikkoja, jotta ne voivat liittyä seuraan.

Viisitoista päivää juhlan jälkeen nälkäiset henget ohjataan takaisin helvettiin laskemalla veteen lootuskukkien muotoisia kelluvia paperilyhtyjä.

Pitru Paksha

Pitru Paksha on hindulainen vainajien juhla. Se sijoittuu hindulaisen Bhadrapada-kuukauden toiseen pakshaan eli kahden viikon jaksolle (syyskuussa). Tänä aikana hindut kunnioittavat esi-isiään, ja ruoalla on juhlassa keskeinen rooli. Vaikka käytännöt vaihtelevat eri puolilla Intiaa, yleisen uskomuksen mukaan vainajat asuvat kolmen sukupolven ajan taivaan ja maan välissä kuolleiden jumalan Yaman luona. Edesmenneen perheen pojan on suoritettava rituaali, joka auttaa hänen esi-isiään pääsemään taivaaseen. Jos hän onnistuu, poika saa terveyttä, vaurautta, tietoa, pitkän elämän ja mokshan (pelastuksen).

Halloween-askartelu

Tutustu myös Halloween-aiheisiin paperiaskarteluihin, joita voit tehdä yhdessä koko perheen kanssa! Suunnittelitpa sitten suuret Halloween-juhlat tai vain rauhallisen askarteluillan kotona, jokaiselle löytyy jotakin.